tiistai 17. marraskuuta 2015

Onnistumisen riemua rallytokossa


Ollaan käyty Moskun kanssa rallytokossa nyt syksyn ajan. Kesän jäljiltä hallinta oli ihan hukassa, joten jotain oli tehtävä ja nopeasti ennen kuin murrosikä iskee päälle. Varsinainen tokokin kiinnostaa, mutta en tiedä jaksanko tokon tarkkuutta. Rallytokossa liikkeitä ei tarvitse suorittaa juuri oikealla tavalla ja siinä saa vapaasti kehua koiraa koko ajan. Mutta se kehittää yhtä lailla seuraamista ja tottelevaisuutta.


Pari viikkoa sitten treeneissä Mosku nuuski itsepintaisesti mattoa koko ajan ja keskittyminen oli muutenkin ihan hakusessa. Hallissa oli ollut agilitykisat ja tuoksuja oli varmasti ihan hirveästi. Odotukset eivät olleet kovin korkealla tänään etenkin kun olin taas vähän myöhässä ja sen takia hermostunut itseeni. Mutta ihme tapahtui! Moskulla oli alusta asti hyvä kontakti ja kova into tekemiseen. Sen häntä vaan viuhtoi iloisesti kun se seurasi minua tiiviisti. Ihan mahtavaa treenata tuollaisen koiran kanssa!! Ohjaajakin ihasteli miten skarppi Mosku oli. Otin nollatoleranssin haisteluun heti alusta saakka, enkä antanut sen puuhailla yhtään mitään omiaan. Vuoroa odotellessa leikin sen kanssa, harjoittelin liikkeitä ja laitoin sen istumaan tai makaamaan paikoilleen. 

Mutta nyt täytyy kyllä tunnustaa mille pitää antaa suurin kiitos. Nille oikeille nameille! Eli lihapullille! Mutta oli siinä muutakin. Luulen että edellispäivän mätsäri auttoi myös, eli hauska yhdessä tekeminen. Keskityin näyttelyssä Mokun kehumiseen ja innostamiseen jotta sen mielestä näyttelyssä olo olisi tosi hauskaa. Sain Niinalta ohjeen innostaa Moskua niin että se olisi treeneissä valppaana mitä seuraavaksi tehdään. Ja eilen se oli ensimmäistä kertaa tosi innoissaan siitä mitä seuraavaksi ”käskytän”. Tää oli ihan huippua! Saa nähdä meneekö ensi viikon treeneissä yhtä hienosti.

maanantai 16. marraskuuta 2015

Täällä me ollaan!!




KÄÄK! Mihin tämä aika on hurahtanut?? Blogi on jäänyt ihan retuperälle vaikka (tai paremminkin koska) meillä on ollut vaikka mitä actionia. Loppukesästä meillä oli häät ja sen jälkeen pitkä häämatka. Isäntä aloitti syyskuussa opiskelut ja on ollut töissä kahdessa työpaikassa, joten hän ei ehdi harrastaa koirien kanssa eikä osallistua täysipainoisesti torpan arkipuuhiin (meillä on kantovesi ja puulämmitys). Minä olenkin keskittynyt täysin koiraharrastuksiin. Muut harrastukset ovat jääneet tauolle. Kertoilen nyt lähiviikkojen aikana mitä kaikkea olemme tehneet loppukesän ja syksyn aikana.

Kun havaitsin ajan rajallisuuden alkusyksystä, kävin hartaan pohdiskelun itseni kanssa siitä mihin haluan vapaa-aikani käyttää. Kivoja harrastuksia kun on ihan liikaa! Mietin sitä mistä saan kaikista eniten mielihyvää. Koirien kanssa on mielettömän kivaa ja mielenkiintoista touhuta. Koskaan ei tiedä ennalta miten treenit menevät. Jos ne menevät hienosti, kokee onnistumisen riemua. Huonosti menneistä treeneistä taas oppii aina paljon. Ihan parasta on nähdä kun koira on innoissaan treeneissä ja yhdessä tekemisestä. Se antaa paljon virtaa itsellekin.

Kuvaajana: Niina S.
Tällä viikolla Moskulla on 1- vuotissynttärit ja toinen virallinen näyttely! Sunnuntaina käytiin harjoittelemassa mätsärissä. Ei sijoituttu punaisessa luokassa, mutta olin mielettömän tyytyväinen siihen kuinka hyvin Mosku käyttäytyi. Kehän ulkopuolella se oli suuna päänä joka suuntaan. Odottelutila oli ahdas ja koiria oli todella paljon. Meinasin saada paniikkikohtauksen tungoksesta ja hälystä. Mutta kehässä Mosku oli rauhallinen ja tottelevainen. Se ravasi mallikkaasti kunhan sain sen hyvään vauhtiin (omassa toimimisessa siis kehitettävää!). Se seisoi tyynen rauhallisena paikallaan ja oli erittäin luokse päästävä. Ehkä vähän liikaakin kun tuomarin naama piti taas nuolla J. Ennen tokaa kierrosta Mosku oli jo silminnähden väsynyt eivätkä makupalatkaan enää maistuneet. Olin itsekin jo nuutunut ja ajattelin että tästä ei tule enää yhtään mitään. Mutta Mosku tsemppasi ihan mielettömästi ja käyttäytyi taas todella hyvin kehässä. Tämän kokemuksen jälkeen on hyvä mennä näyttelyyn. Paranneltavaa on enää omassa toiminnassa. Meillä on vielä näyttelytreenit perjantaina jossa voidaan hioa kehätaktiikkaa. Jänskä viikko siis edessä!