Uskaltauduin Moskun kanssa rally-toko kisoihin pari viikkoa sitten. En oikein tykkää kisaamisesta etenkään jos tuntuu siltä että osaaminen on ihan hakusessa. Mutta yllytyshullu kun olen, päätin mennä kisaan. No, ALO- luokka oli silloin jo täynnä. Reilu viikko ennen kisaa saatiin peruutuspaikka, mutta se peruuntuikin. Sitten viisi päivää ennen kisoja saatiin kuitenkin peruutuspaikka. Silloin oli jo pieni paniikki, koska treenausaikaa oli niin vähän. Käytiin kahtena päivänä treenihallilla "häiriötreeneissä", koska arvelin että kisa voi todennäköisimmin mennä ihan pieleen häiriön takia. Moskulla on ollut mörköilykausi, ja se on myös ollut tosi herkkä häiriöille treeneissä.
Kisapäivänä mentiin hallille ajoissa että Mosku ehti totuttelemaan hälyyn ja koiriin. Se asettui aloilleen melko pian. Itsekään en jännittänyt niin paljon kuin pelkäsin.
Mutta juuri ennen kisasuoritusta olin kyllä hermostunut! Sähelsin alussa epävarmuuden takia, ja otin lähdön uudestaan. Ekalla suorituspaikalla onnistuin sotkemaan remmin Moskun jalkoihin jne. Otin tehtävän uusiksi. Mutta sitten päästiin vauhtiin ja rata meni smoothisti läpi. Smoothisti todella, koska Mosku on niiin verkkainen ja cool. Maahanmenossa ehdin jo miettiä että menikö käsky ollenkaan jakeluun, ennen kuin Mosku meni hidastetusti maahan ja otti hyvän katsekontaktin.
Saatiin enemmän pisteitä kuin ajattelin, 86 pistettä!! Huippuyllätys! Vielä ei kuitenkaan uskalleta lähteä kisaamaan vieraaseen halliin. Haluan ensin seuraamisen vahvemmaksi. Nyt seuraaminen keskeytyy tosi helposti häiriöstä. Samoin haluan Moskuun vähän enemmän virtaa ja intoa. Huhtikuussa on taas oman seuran kisat, jonne aion mennä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti