Mosku Jyväskylän näyttelyssä 22.11

Olihan taas melkoinen kokemus tuo Jyväskylän näyttely. Se oli meille kummallekin äärettömän hyvä kokemus, mutta näyttelysuoritus oli varmasti kamalaa katsottavaa. No mutta, jostain se on lähdettävä liikkeelle.

Mosku tutkailee majapaikkaa

Hoffien kehä alkoi sunnuntaina jo yhdeksältä, joten päätin olla yötä Jyväskylän lähistöllä. Ei todellakaan tehnyt mieli lähteä ajamaan kuudelta aamulla.. Löysin huoneen maatilamatkailupaikasta Laukaasta, joka oli oikein kivan tuntuinen paikka. Ja se oli kaiken lisäksi ihan Peurungan lähellä, joten pääsin lauantai- iltana rentoutumaan kylpylään. Kylpylän ja lenkin jälkeen söin maittavan illallisen tunnelmallisessa navettaravintolassa maatilalla. Siihen se rentoutuminen loppuikin. Mosku oli huoneessa aluksi ihan innoissaan. Kunnes sinne pieneen aittarakennukseen tuli kaksi porukkaa koirineen. Joo, metsän keskellä kasvanut pihavahtikoira ei sitten ihan sulattanut sitä että samassa rakennuksessa on muita koiria ja vielä uroksia. Liikettä (= haukkumista) oli yhteentoista asti, joten aikaisin nukkumaan meno jäi haaveeksi. Hiljaisuuden laskeutuessa Moskukin hiljeni, mutta se ei rauhoittunut millään. Tuntui ettei se nukkunut yhtään koko yönä, liikuskeli vaan edestakaisin ja hyppi viereiseen sänkyyn. Itse nukuin katkonaisesti yhteensä pari tuntia. Kaiken huipuksi muut heräsivät jo viideltä! Olin aivan pökerryksissä väsymyksestä ja itkuisena mietin että jätän menemättä näyttelyyn. En ole kovin toimintakykyinen noin vähillä yöunilla. Yritin mennä suihkuun, mutta eipä se onnistunut. Mosku avasi sisäänpäin aukeavan oven jo ennen kuin pääsin suihkuun. Jouduin viemään Moskun autoon jotta pääsin edes vessaan! Hiljalleen heräilin ja kokosin itseäni ja pikaisen aamupalan jälkeen lähdin ajamaan Jyväskylään.

Mosku änki itsensä sängyn alle eikä päässyt sieltä pois 

Onneksi hallille tultaessa olin saanut kerättyä itseni jokseenkin hyvään kuosiin. Halli oli todella tilava eikä yleisöä vielä juurikaan ollut. Mosku oli aivan pää pyörällä hallin sisällä. Pikkuisella meni aluksi ihan häntä koipien väliin. Olin ennen kehään menoa sivummalla jossa ei juurikaan ollut koiria. Sain vähän innostettua ja rentoutettua Moskua.

Kehään meno jännitti taas paljon, vaikka nyt sentään jo tiedän paremmin miten homma toimii. Tein sen ratkaisevan virheen että en ottanut supernameja mukaan. Ajattelin että kuivatut kanaherkut toimisivat, mutta siinä jännityksessä ja hämmennyksessä Mosku ei meinannut edes syödä niitä! Olisi pitänyt ottaa lihapullia tai nakkeja. Mosku juoksi ihan siivosti. Tosin enpä itse sen tarkemmin ehtinyt katselemaan miltä sen ravi näytti. Itse olisin voinut ottaa pidempiä askelia ja pitää hihnaa alempana ja tiukempana jotta Mosku olisi pysynyt paremmin rinnalla.

Yksilöarvostelussa en saanut Moskua seisomaan nätisti. Se oli jotenkin löysä. Eikä se antanut korjata takajalkoja. Näyttelyyn harjoitellessa ilmeni uusi ongelma. Moskun takajalkojen tassut harittavat ulospäin seistessä (kts. kuva!). Eräs näyttelyharrastaja sanoi että se johtuisi kasvuvaiheesta ja korjaantunee viimeistään puolen vuoden päästä.  No sentään Mosku antoi hyvin kiltisti tuomarin tutkia itsensä, joka on jo iso plussa.

Jokseenkin kelvollinen asento

Saatiin sentään EH, ja oltiin neljänsiä. Junnu- uroksia oli viisi tai kuusi. Tärkein anti tästä näyttelystä oli kokemus ja tieto siitä mitä pitää treenata. Kehän jälkeen seurasin muita luokkia. Sain useita hyviä vinkkejä katsellessa muiden suorituksia. Kuten sen että hihna kannattaa pitää alhaalla ja kireällä.

Kotona Mosku sai synttärilahjansa. Ilmeestä näkyy että lahja oli mieleinen! Mosku täytti vuoden saman viikon perjantaina.

Ilmoittauduin Turun talvinäyttelyyn, jotta tulee treenattua. Toivon vaan että takajalkojen tassujen haritus menee sitä ennen ohi! Mielenkiintoista nähdä käyttäytyykö Mosku jo rennommin (ja minä itse :) ).

Olin taas yksin näyttelyssä, joten en saanut kuvia kehästä :(. Ensi näyttelyyn koitan saada miehen tai kaverin mukaan.