Tänään Milou oli jo kuin vanha tekijä. Aluksi se tärisi innosta eikä tahtonut asettua paikoilleen. Mutta sitten se rauhoittui eikä enää kiinnittänyt huomiota lähelläkään oleviin koiriin. Kehässä Milou käyttäytyi esimerkillisesti. Asiaa auttoi todella paljon näyttelyremmi, jota näyttelykurssin pitäjä suositteli. Ja toki myös harjoittelu vaikutti meidän kummankin suoritukseen. Saatiin punainen nauha. Nuori tuomari sanoi perusteluksi että liikuimme rivakammin..
Näyttely kesti luvattoman kauan, ja Milou ehti kyllästyä (ei ollut kyllä ainoa). Juuri ennen toista kierrosta se heittäytyi lattialle selälleen sen oloisena että nyt riitti tää touhu! Se kyllä juoksi ihan topakasti, mutta ei tahtonut viitsiä enää seistä esiteltävänä. Ei päästy palkintosijoille, mutta se ei ollutkaan tärkeää.
Ensi viikolla on tosi koitos edessä kun menemme Lahden kansainväliseen koiranäyttelyyn. Tämän kokemuksen jälkeen se ei kuitenkaan jännitä. Tiedän että Milou käyttäytyy hienosti.
Näyttelyn jälkeen mentiin metsään pudistelemaan näyttelypölyt pois. Tein myös lyhyen jäljen Miloulle. Oli vähän liian innokas jälkikoira, meni monen makupalan yli. Moskulle tein makkararuudun lähimetsään. Siitä se jäljestämisen opetus lähtee käyntiin.
Ps. Nuo näyttelykuvat ovat muuten melkoisen taiteellisia otoksia.. Tuo selfie on erityisen onnistunut ;). En tiedä kumpi on homssuisemman näköinen :D.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti